hippi
Katso myös: Hippi |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- 1960-luvun pasifistiseen liikkeeseen kuulunut tai kyseisen aatteen seuraaja
- nykyisin tietynlaisesta pukeutumisesta, musiikista ja elämäntavasta tunnettavan alakulttuurin jäsen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhipːi/
- tavutus: hip‧pi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hippi | hipit |
genetiivi | hipin | hippien (hippein) |
partitiivi | hippiä | hippejä |
akkusatiivi | hippi; hipin |
hipit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hipissä | hipeissä |
elatiivi | hipistä | hipeistä |
illatiivi | hippiin | hippeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hipillä | hipeillä |
ablatiivi | hipiltä | hipeiltä |
allatiivi | hipille | hipeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hippinä | hippeinä |
translatiivi | hipiksi | hipeiksi |
abessiivi | hipittä | hipeittä |
instruktiivi | – | hipein |
komitatiivi | – | hippeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hipi- | |
vahva vartalo | hippi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaenglantilainen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaUnkari
muokkaaSubstantiivi
muokkaahippi
Viitteet
muokkaa- ↑ Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.