hippu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhipːu/
- tavutus: hip‧pu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hippu | hiput |
genetiivi | hipun | hippujen |
partitiivi | hippua | hippuja |
akkusatiivi | hippu; hipun |
hiput |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hipussa | hipuissa |
elatiivi | hipusta | hipuista |
illatiivi | hippuun | hippuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hipulla | hipuilla |
ablatiivi | hipulta | hipuilta |
allatiivi | hipulle | hipuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hippuna | hippuina |
translatiivi | hipuksi | hipuiksi |
abessiivi | hiputta | hipuitta |
instruktiivi | – | hipuin |
komitatiivi | – | hippuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hipu- | |
vahva vartalo | hippu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hippu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-B