hirttänyt

Suomi

hirttänyt

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hirttänyt	hirttäneet
genetiivi	hirttäneen	hirttäneiden hirttäneitten
partitiivi	hirttänyttä	hirttäneitä
akkusatiivi	hirttänyt; hirttäneen	hirttäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	hirttäneessä	hirttäneissä
elatiivi	hirttäneestä	hirttäneistä
illatiivi	hirttäneeseen	hirttäneisiin hirttäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hirttäneellä	hirttäneillä
ablatiivi	hirttäneeltä	hirttäneiltä
allatiivi	hirttäneelle	hirttäneille
muut sijamuodot
essiivi	hirttäneenä	hirttäneinä
translatiivi	hirttäneeksi	hirttäneiksi
abessiivi	hirttäneettä	hirttäneittä
instruktiivi	–	hirttänein
komitatiivi	–	hirttäneine