Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hirveys (40)[1]

  1. se, että on hirveä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhirʋeys/ tai /ˈhirʋey̯s/
  • tavutus: hir‧ve‧ys / hir‧veys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hirveys hirveydet
genetiivi hirveyden hirveyksien
partitiivi hirveyttä hirveyksiä
akkusatiivi hirveys;
hirveyden
hirveydet
sisäpaikallissijat
inessiivi hirveydessä hirveyksissä
elatiivi hirveydestä hirveyksistä
illatiivi hirveyteen hirveyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hirveydellä hirveyksillä
ablatiivi hirveydeltä hirveyksiltä
allatiivi hirveydelle hirveyksille
muut sijamuodot
essiivi hirveytenä hirveyksinä
translatiivi hirveydeksi hirveyksiksi
abessiivi hirveydettä hirveyksittä
instruktiivi hirveyksin
komitatiivi hirveyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hirveyde-
vahva vartalo hirveyte-
konsonantti-
vartalo
hirveyt-

Etymologia muokkaa

sanan hirveä vartalosta hirve- ja suffiksista -ys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • hirveys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40