hirvittänyt

Suomi

hirvittänyt

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hirvittänyt	hirvittäneet
genetiivi	hirvittäneen	hirvittäneiden hirvittäneitten
partitiivi	hirvittänyttä	hirvittäneitä
akkusatiivi	hirvittänyt; hirvittäneen	hirvittäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	hirvittäneessä	hirvittäneissä
elatiivi	hirvittäneestä	hirvittäneistä
illatiivi	hirvittäneeseen	hirvittäneisiin hirvittäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hirvittäneellä	hirvittäneillä
ablatiivi	hirvittäneeltä	hirvittäneiltä
allatiivi	hirvittäneelle	hirvittäneille
muut sijamuodot
essiivi	hirvittäneenä	hirvittäneinä
translatiivi	hirvittäneeksi	hirvittäneiksi
abessiivi	hirvittäneettä	hirvittäneittä
instruktiivi	–	hirvittänein
komitatiivi	–	hirvittäneine
vartalot
vokaalivartalo	hirvittänee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	hirvittänyt-