hirvittävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä hirvitä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hirvittävä hirvittävät
genetiivi hirvittävän hirvittävien
(hirvittäväin)
partitiivi hirvittävää hirvittäviä
akkusatiivi hirvittävä;
hirvittävän
hirvittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi hirvittävässä hirvittävissä
elatiivi hirvittävästä hirvittävistä
illatiivi hirvittävään hirvittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hirvittävällä hirvittävillä
ablatiivi hirvittävältä hirvittäviltä
allatiivi hirvittävälle hirvittäville
muut sijamuodot
essiivi hirvittävänä hirvittävinä
translatiivi hirvittäväksi hirvittäviksi
abessiivi hirvittävättä hirvittävittä
instruktiivi hirvittävin
komitatiivi hirvittävine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}

hirvittävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hirvittää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hirvittävä hirvittävät
genetiivi hirvittävän hirvittävien
(hirvittäväin)
partitiivi hirvittävää hirvittäviä
akkusatiivi hirvittävä; hirvittävän hirvittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi hirvittävässä hirvittävissä
elatiivi hirvittävästä hirvittävistä
illatiivi hirvittävään hirvittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hirvittävällä hirvittävillä
ablatiivi hirvittävältä hirvittäviltä
allatiivi hirvittävälle hirvittäville
muut sijamuodot
essiivi hirvittävänä hirvittävinä
translatiivi hirvittäväksi hirvittäviksi
abessiivi hirvittävättä hirvittävittä
instruktiivi hirvittävin
komitatiivi hirvittävine

Aiheesta muualla

muokkaa