hisahdus

Suomi

Substantiivi

hisahdus (39)

hisahtaminen; siitä kuuluva ääni

Ääntäminen

IPA: /ˈhisɑhdus/
tavutus: hi‧sah‧dus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hisahdus	hisahdukset
genetiivi	hisahduksen	hisahdusten hisahduksien
partitiivi	hisahdusta	hisahduksia
akkusatiivi	hisahdus; hisahduksen	hisahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	hisahduksessa	hisahduksissa
elatiivi	hisahduksesta	hisahduksista
illatiivi	hisahdukseen	hisahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hisahduksella	hisahduksilla
ablatiivi	hisahdukselta	hisahduksilta
allatiivi	hisahdukselle	hisahduksille
muut sijamuodot
essiivi	hisahduksena	hisahduksina
translatiivi	hisahdukseksi	hisahduksiksi
abessiivi	hisahduksetta	hisahduksitta
instruktiivi	–	hisahduksin
komitatiivi	–	hisahduksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hisahdukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	hisahdus-

Etymologia

verbi hisahtaa (heikko vartalo hisahd|a-) + johdin -us

Käännökset

1. hisahtaminen; siitä kuuluva ääni

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

hisahdus Kielitoimiston sanakirjassa