Substantiivi

muokkaa

hissuttelu (2)

  1. hissutteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhisːut̪ˌt̪elu/
  • tavutus: his‧sut‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hissuttelu hissuttelut
genetiivi hissuttelun hissuttelujen
hissutteluiden
hissutteluitten
partitiivi hissuttelua hissutteluita
hissutteluja
akkusatiivi hissuttelu;
hissuttelun
hissuttelut
sisäpaikallissijat
inessiivi hissuttelussa hissutteluissa
elatiivi hissuttelusta hissutteluista
illatiivi hissutteluun hissutteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hissuttelulla hissutteluilla
ablatiivi hissuttelulta hissutteluilta
allatiivi hissuttelulle hissutteluille
muut sijamuodot
essiivi hissutteluna hissutteluina
translatiivi hissutteluksi hissutteluiksi
abessiivi hissuttelutta hissutteluitta
instruktiivi hissutteluin
komitatiivi hissutteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hissuttelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi hissutella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa