hitsaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahitsaaminen (38)
- kappaleiden yhteenliittäminen jotakin hitsausmenetelmää hyödyntämällä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hitsaaminen | hitsaamiset |
genetiivi | hitsaamisen | hitsaamisten hitsaamisien |
partitiivi | hitsaamista | hitsaamisia |
akkusatiivi | hitsaaminen; hitsaamisen |
hitsaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hitsaamisessa | hitsaamisissa |
elatiivi | hitsaamisesta | hitsaamisista |
illatiivi | hitsaamiseen | hitsaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hitsaamisella | hitsaamisilla |
ablatiivi | hitsaamiselta | hitsaamisilta |
allatiivi | hitsaamiselle | hitsaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hitsaamisena (hitsaamisna) |
hitsaamisina |
translatiivi | hitsaamiseksi | hitsaamisiksi |
abessiivi | hitsaamisetta | hitsaamisitta |
instruktiivi | – | hitsaamisin |
komitatiivi | – | hitsaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hitsaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hitsaamis- |
Etymologia
muokkaa- teonnimi verbistä hitsata