hitto
Suomi
muokkaaInterjektio
muokkaa- eräs lievä kirosana
- Voi hitto tätä elämää!
- Hittoako minä siitä välittäisin!
- Mikä hitto sinua oikein vaivaa?
- Mitä hittoa minun asiani hänelle kuuluvat?
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhit̪ːo/
- tavutus: hit‧to
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hitto | hitot |
genetiivi | hiton | hittojen |
partitiivi | hittoa | hittoja |
akkusatiivi | hitto; hiton |
hitot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hitossa | hitoissa |
elatiivi | hitosta | hitoista |
illatiivi | hittoon | hittoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hitolla | hitoilla |
ablatiivi | hitolta | hitoilta |
allatiivi | hitolle | hitoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hittona | hittoina |
translatiivi | hitoksi | hitoiksi |
abessiivi | hitotta | hitoitta |
instruktiivi | – | hitoin |
komitatiivi | – | hittoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hito- | |
vahva vartalo | hitto- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adverbit: hitosti
- substantiivit: hittolainen
Aiheesta muualla
muokkaa- hitto Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 346. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.