Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hivutus (39)

  1. hivuttaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhiʋut̪us/
  • tavutus: hi‧vu‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hivutus hivutukset
genetiivi hivutuksen hivutusten
hivutuksien
partitiivi hivutusta hivutuksia
akkusatiivi hivutus;
hivutuksen
hivutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hivutuksessa hivutuksissa
elatiivi hivutuksesta hivutuksista
illatiivi hivutukseen hivutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hivutuksella hivutuksilla
ablatiivi hivutukselta hivutuksilta
allatiivi hivutukselle hivutuksille
muut sijamuodot
essiivi hivutuksena hivutuksina
translatiivi hivutukseksi hivutuksiksi
abessiivi hivutuksetta hivutuksitta
instruktiivi hivutuksin
komitatiivi hivutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hivutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hivutus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä hivuttaa (hivut- + -us)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

sakinhivutus

Aiheesta muualla muokkaa

  • hivutus Kielitoimiston sanakirjassa