hoilotus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahoilotus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhoi̯lot̪us/
- tavutus: hoi‧lo‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hoilotus | hoilotukset |
genetiivi | hoilotuksen | hoilotusten hoilotuksien |
partitiivi | hoilotusta | hoilotuksia |
akkusatiivi | hoilotus; hoilotuksen |
hoilotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hoilotuksessa | hoilotuksissa |
elatiivi | hoilotuksesta | hoilotuksista |
illatiivi | hoilotukseen | hoilotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hoilotuksella | hoilotuksilla |
ablatiivi | hoilotukselta | hoilotuksilta |
allatiivi | hoilotukselle | hoilotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hoilotuksena | hoilotuksina |
translatiivi | hoilotukseksi | hoilotuksiksi |
abessiivi | hoilotuksetta | hoilotuksitta |
instruktiivi | – | hoilotuksin |
komitatiivi | – | hoilotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hoilotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hoilotus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. hoilottaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- hoilotus Kielitoimiston sanakirjassa