hoksaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahoksaaminen (38)
- teonnimi verbistä hoksata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hoksaaminen | hoksaamiset |
| genetiivi | hoksaamisen | hoksaamisten hoksaamisien |
| partitiivi | hoksaamista | hoksaamisia |
| akkusatiivi | hoksaaminen; hoksaamisen |
hoksaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hoksaamisessa | hoksaamisissa |
| elatiivi | hoksaamisesta | hoksaamisista |
| illatiivi | hoksaamiseen | hoksaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hoksaamisella | hoksaamisilla |
| ablatiivi | hoksaamiselta | hoksaamisilta |
| allatiivi | hoksaamiselle | hoksaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hoksaamisena (hoksaamisna) |
hoksaamisina |
| translatiivi | hoksaamiseksi | hoksaamisiksi |
| abessiivi | hoksaamisetta | hoksaamisitta |
| instruktiivi | – | hoksaamisin |
| komitatiivi | – | hoksaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hoksaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hoksaamis- | |