holari
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaholari (6)
- (puhekieltä) hole in one
- (slangia) henkilö, jolla on tapana holata
Taivutus
muokkaaTaivutus (yleiskielessä) | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | holari | holarit |
genetiivi | holarin | holarien holareiden holareitten |
partitiivi | holaria | holareita holareja |
akkusatiivi | holari; holarin |
holarit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | holarissa | holareissa |
elatiivi | holarista | holareista |
illatiivi | holariin | holareihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | holarilla | holareilla |
ablatiivi | holarilta | holareilta |
allatiivi | holarille | holareille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | holarina | holareina |
translatiivi | holariksi | holareiksi |
abessiivi | holaritta | holareitta |
instruktiivi | – | holarein |
komitatiivi | – | holareine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | holari- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |