SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

hortoilu (2)

  1. hortoileminen
  2. ruoan keräily luonnosta, luonnonyrttien keräily

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈhort̪oi̯lu/
  • tavutus: hor‧toi‧lu

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hortoilu hortoilut
genetiivi hortoilun hortoilujen
hortoiluiden
hortoiluitten
partitiivi hortoilua hortoiluita
hortoiluja
akkusatiivi hortoilu;
hortoilun
hortoilut
sisäpaikallissijat
inessiivi hortoilussa hortoiluissa
elatiivi hortoilusta hortoiluista
illatiivi hortoiluun hortoiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hortoilulla hortoiluilla
ablatiivi hortoilulta hortoiluilta
allatiivi hortoilulle hortoiluille
muut sijamuodot
essiivi hortoiluna hortoiluina
translatiivi hortoiluksi hortoiluiksi
abessiivi hortoilutta hortoiluitta
instruktiivi hortoiluin
komitatiivi hortoiluine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa