houraileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahouraileminen (38)
- teonnimi verbistä hourailla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | houraileminen | hourailemiset |
genetiivi | hourailemisen | hourailemisten hourailemisien |
partitiivi | hourailemista | hourailemisia |
akkusatiivi | houraileminen; hourailemisen |
hourailemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hourailemisessa | hourailemisissa |
elatiivi | hourailemisesta | hourailemisista |
illatiivi | hourailemiseen | hourailemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hourailemisella | hourailemisilla |
ablatiivi | hourailemiselta | hourailemisilta |
allatiivi | hourailemiselle | hourailemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hourailemisena (hourailemisna) |
hourailemisina |
translatiivi | hourailemiseksi | hourailemisiksi |
abessiivi | hourailemisetta | hourailemisitta |
instruktiivi | – | hourailemisin |
komitatiivi | – | hourailemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hourailemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hourailemis- |