hukannut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahukannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hukata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hukannut | hukanneet |
genetiivi | hukanneen | hukanneiden hukanneitten |
partitiivi | hukannutta | hukanneita |
akkusatiivi | hukannut; hukanneen |
hukanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hukanneessa | hukanneissa |
elatiivi | hukanneesta | hukanneista |
illatiivi | hukanneeseen | hukanneisiin hukanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hukanneella | hukanneilla |
ablatiivi | hukanneelta | hukanneilta |
allatiivi | hukanneelle | hukanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hukanneena | hukanneina |
translatiivi | hukanneeksi | hukanneiksi |
abessiivi | hukanneetta | hukanneitta |
instruktiivi | – | hukannein |
komitatiivi | – | hukanneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hukannee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hukannut- |