Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

huljutus (39)

  1. huljuttaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhuljut̪us/
  • tavutus: hul‧ju‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huljutus huljutukset
genetiivi huljutuksen huljutusten
huljutuksien
partitiivi huljutusta huljutuksia
akkusatiivi huljutus;
huljutuksen
huljutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi huljutuksessa huljutuksissa
elatiivi huljutuksesta huljutuksista
illatiivi huljutukseen huljutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi huljutuksella huljutuksilla
ablatiivi huljutukselta huljutuksilta
allatiivi huljutukselle huljutuksille
muut sijamuodot
essiivi huljutuksena huljutuksina
translatiivi huljutukseksi huljutuksiksi
abessiivi huljutuksetta huljutuksitta
instruktiivi huljutuksin
komitatiivi huljutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huljutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
huljutus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä huljuttaa (huljut- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa