huljutus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
huljutus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhuljut̪us/
- tavutus: hul‧ju‧tus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huljutus | huljutukset |
genetiivi | huljutuksen | huljutusten huljutuksien |
partitiivi | huljutusta | huljutuksia |
akkusatiivi | huljutus; huljutuksen |
huljutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huljutuksessa | huljutuksissa |
elatiivi | huljutuksesta | huljutuksista |
illatiivi | huljutukseen | huljutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huljutuksella | huljutuksilla |
ablatiivi | huljutukselta | huljutuksilta |
allatiivi | huljutukselle | huljutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huljutuksena | huljutuksina |
translatiivi | huljutukseksi | huljutuksiksi |
abessiivi | huljutuksetta | huljutuksitta |
instruktiivi | – | huljutuksin |
komitatiivi | – | huljutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huljutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
huljutus- |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä huljuttaa (huljut- + -us)
Käännökset muokkaa
1. huljuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- huljutus Kielitoimiston sanakirjassa