hulluttelu

Suomi

Substantiivi

hulluttelu (2)

hullutteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈhulːut̪ˌt̪elu/
tavutus: hul‧lut‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hulluttelu	hulluttelut
genetiivi	hulluttelun	hulluttelujen hullutteluiden hullutteluitten
partitiivi	hulluttelua	hullutteluita hullutteluja
akkusatiivi	hulluttelu; hulluttelun	hulluttelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	hulluttelussa	hullutteluissa
elatiivi	hulluttelusta	hullutteluista
illatiivi	hullutteluun	hullutteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hulluttelulla	hullutteluilla
ablatiivi	hulluttelulta	hullutteluilta
allatiivi	hulluttelulle	hullutteluille
muut sijamuodot
essiivi	hullutteluna	hullutteluina
translatiivi	hullutteluksi	hullutteluiksi
abessiivi	hulluttelutta	hullutteluitta
instruktiivi	–	hullutteluin
komitatiivi	–	hullutteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hulluttelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi hullutella ((vahva) vokaalivartalo hulluttel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. hullutteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

hulluttelu Kielitoimiston sanakirjassa