huokaus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- syvä hengenveto, usein kyllästymisen tai turhautumisen merkiksi
- helpotuksen huokaus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhuo̯kɑus/ tai /ˈhuo̯kɑu̯s/
- tavutus: huo‧ka‧us / huo‧kaus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huokaus | huokaukset |
| genetiivi | huokauksen | huokausten huokauksien |
| partitiivi | huokausta | huokauksia |
| akkusatiivi | huokaus; huokauksen |
huokaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huokauksessa | huokauksissa |
| elatiivi | huokauksesta | huokauksista |
| illatiivi | huokaukseen | huokauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huokauksella | huokauksilla |
| ablatiivi | huokaukselta | huokauksilta |
| allatiivi | huokaukselle | huokauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huokauksena | huokauksina |
| translatiivi | huokaukseksi | huokauksiksi |
| abessiivi | huokauksetta | huokauksitta |
| instruktiivi | – | huokauksin |
| komitatiivi | – | huokauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huokaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huokaus- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- huokaus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39