huoliminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahuoliminen (38)
- teonnimi verbistä huolia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huoliminen | huolimiset |
| genetiivi | huolimisen | huolimisten huolimisien |
| partitiivi | huolimista | huolimisia |
| akkusatiivi | huoliminen; huolimisen |
huolimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huolimisessa | huolimisissa |
| elatiivi | huolimisesta | huolimisista |
| illatiivi | huolimiseen | huolimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huolimisella | huolimisilla |
| ablatiivi | huolimiselta | huolimisilta |
| allatiivi | huolimiselle | huolimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huolimisena (huolimisna) |
huolimisina |
| translatiivi | huolimiseksi | huolimisiksi |
| abessiivi | huolimisetta | huolimisitta |
| instruktiivi | – | huolimisin |
| komitatiivi | – | huolimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huolimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huolimis- | |