huolitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahuolitteleminen (38)
- teonnimi verbistä huolitella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huolitteleminen | huolittelemiset |
genetiivi | huolittelemisen | huolittelemisten huolittelemisien |
partitiivi | huolittelemista | huolittelemisia |
akkusatiivi | huolitteleminen; huolittelemisen |
huolittelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huolittelemisessa | huolittelemisissa |
elatiivi | huolittelemisesta | huolittelemisista |
illatiivi | huolittelemiseen | huolittelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huolittelemisella | huolittelemisilla |
ablatiivi | huolittelemiselta | huolittelemisilta |
allatiivi | huolittelemiselle | huolittelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huolittelemisena (huolittelemisna) |
huolittelemisina |
translatiivi | huolittelemiseksi | huolittelemisiksi |
abessiivi | huolittelemisetta | huolittelemisitta |
instruktiivi | – | huolittelemisin |
komitatiivi | – | huolittelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huolittelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
huolittelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi huolitella + johdin -minen