huovi
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhuo̯ʋi/
- tavutus: huo‧vi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huovi | huovit |
| genetiivi | huovin | huovien (huovein) |
| partitiivi | huovia | huoveja |
| akkusatiivi | huovi; huovin |
huovit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huovissa | huoveissa |
| elatiivi | huovista | huoveista |
| illatiivi | huoviin | huoveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huovilla | huoveilla |
| ablatiivi | huovilta | huoveilta |
| allatiivi | huoville | huoveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huovina | huoveina |
| translatiivi | huoviksi | huoveiksi |
| abessiivi | huovitta | huoveitta |
| instruktiivi | – | huovein |
| komitatiivi | – | huoveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huovi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
keskiaikainen ruotsalainen laina[2]
Aiheesta muualla muokkaa
- huovi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).