Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hurahdus (39)

  1. hurahtaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhurɑhdus/
  • tavutus: hu‧rah‧dus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hurahdus hurahdukset
genetiivi hurahduksen hurahdusten
hurahduksien
partitiivi hurahdusta hurahduksia
akkusatiivi hurahdus;
hurahduksen
hurahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hurahduksessa hurahduksissa
elatiivi hurahduksesta hurahduksista
illatiivi hurahdukseen hurahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hurahduksella hurahduksilla
ablatiivi hurahdukselta hurahduksilta
allatiivi hurahdukselle hurahduksille
muut sijamuodot
essiivi hurahduksena hurahduksina
translatiivi hurahdukseksi hurahduksiksi
abessiivi hurahduksetta hurahduksitta
instruktiivi hurahduksin
komitatiivi hurahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hurahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hurahdus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä hurahtaa (hurahd- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa