hutkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahutkiminen (38)
- teonnimi verbistä hutkia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hutkiminen | hutkimiset |
| genetiivi | hutkimisen | hutkimisten hutkimisien |
| partitiivi | hutkimista | hutkimisia |
| akkusatiivi | hutkiminen; hutkimisen |
hutkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hutkimisessa | hutkimisissa |
| elatiivi | hutkimisesta | hutkimisista |
| illatiivi | hutkimiseen | hutkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hutkimisella | hutkimisilla |
| ablatiivi | hutkimiselta | hutkimisilta |
| allatiivi | hutkimiselle | hutkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hutkimisena (hutkimisna) |
hutkimisina |
| translatiivi | hutkimiseksi | hutkimisiksi |
| abessiivi | hutkimisetta | hutkimisitta |
| instruktiivi | – | hutkimisin |
| komitatiivi | – | hutkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hutkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hutkimis- | |