Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

huuhaa (20)

  1. perätön ja epätieteellinen väite tai uskomus
    Et kai sinä sellaiseen huuhaaseen usko?

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhuːhɑː/
  • tavutus: huu‧haa

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huuhaa huuhaat
genetiivi huuhaan huuhaiden
huuhaitten
partitiivi huuhaata huuhaita
akkusatiivi huuhaa;
huuhaan
huuhaat
sisäpaikallissijat
inessiivi huuhaassa huuhaissa
elatiivi huuhaasta huuhaista
illatiivi huuhaaseen
huuhaahan
huuhaisiin
huuhaihin
ulkopaikallissijat
adessiivi huuhaalla huuhailla
ablatiivi huuhaalta huuhailta
allatiivi huuhaalle huuhaille
muut sijamuodot
essiivi huuhaana huuhaina
translatiivi huuhaaksi huuhaiksi
abessiivi huuhaatta huuhaitta
instruktiivi huuhain
komitatiivi huuhaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huuhaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

englannin sanasta hoo-ha ’metakka’.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • huuhaa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A–K. 2. painos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2001. ISBN 951-717-692-9, ISSN 0355-1768.