huuteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahuuteleminen (38)
- teonnimi verbistä huudella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huuteleminen | huutelemiset |
| genetiivi | huutelemisen | huutelemisten huutelemisien |
| partitiivi | huutelemista | huutelemisia |
| akkusatiivi | huuteleminen; huutelemisen |
huutelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huutelemisessa | huutelemisissa |
| elatiivi | huutelemisesta | huutelemisista |
| illatiivi | huutelemiseen | huutelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huutelemisella | huutelemisilla |
| ablatiivi | huutelemiselta | huutelemisilta |
| allatiivi | huutelemiselle | huutelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huutelemisena (huutelemisna) |
huutelemisina |
| translatiivi | huutelemiseksi | huutelemisiksi |
| abessiivi | huutelemisetta | huutelemisitta |
| instruktiivi | – | huutelemisin |
| komitatiivi | – | huutelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huutelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
huutelemis- | |