hyökkäileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyökkäileminen (38)
- teonnimi verbistä hyökkäillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyökkäileminen | hyökkäilemiset |
genetiivi | hyökkäilemisen | hyökkäilemisten hyökkäilemisien |
partitiivi | hyökkäilemistä | hyökkäilemisiä |
akkusatiivi | hyökkäileminen; hyökkäilemisen |
hyökkäilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyökkäilemisessä | hyökkäilemisissä |
elatiivi | hyökkäilemisestä | hyökkäilemisistä |
illatiivi | hyökkäilemiseen | hyökkäilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyökkäilemisellä | hyökkäilemisillä |
ablatiivi | hyökkäilemiseltä | hyökkäilemisiltä |
allatiivi | hyökkäilemiselle | hyökkäilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyökkäilemisenä (hyökkäilemisnä) |
hyökkäilemisinä |
translatiivi | hyökkäilemiseksi | hyökkäilemisiksi |
abessiivi | hyökkäilemisettä | hyökkäilemisittä |
instruktiivi | – | hyökkäilemisin |
komitatiivi | – | hyökkäilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hyökkäilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hyökkäilemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi hyökkäillä + johdin -minen