hyalotekiitti

Suomi

Substantiivi

hyalotekiitti (5-C)

1. eräs mineraali

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hyalotekiitti	–
genetiivi	hyalotekiitin	–
partitiivi	hyalotekiittia	–
akkusatiivi	hyalotekiitti; hyalotekiitin	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	hyalotekiitissa	–
elatiivi	hyalotekiitista	–
illatiivi	hyalotekiittiin	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	hyalotekiitilla	–
ablatiivi	hyalotekiitilta	–
allatiivi	hyalotekiitille	–
muut sijamuodot
essiivi	hyalotekiittina	–
translatiivi	hyalotekiitiksi	–
abessiivi	hyalotekiititta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	hyalotekiitteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	hyalotekiiti-
vahva vartalo	hyalotekiitti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

kreikan ὕᾰλος (hyalos) ’lasi’ + τήκω (tḗkō) ’sulaa’. Nimi viittaa siihen, että mineraali sulaa helposti lasiksi.

Käännökset

1. eräs mineraali

englanti: hyalotekite