hykerteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahykerteleminen (38)
- teonnimi verbistä hykerrellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hykerteleminen | hykertelemiset |
genetiivi | hykertelemisen | hykertelemisten hykertelemisien |
partitiivi | hykertelemistä | hykertelemisiä |
akkusatiivi | hykerteleminen; hykertelemisen |
hykertelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hykertelemisessä | hykertelemisissä |
elatiivi | hykertelemisestä | hykertelemisistä |
illatiivi | hykertelemiseen | hykertelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hykertelemisellä | hykertelemisillä |
ablatiivi | hykertelemiseltä | hykertelemisiltä |
allatiivi | hykertelemiselle | hykertelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hykertelemisenä (hykertelemisnä) |
hykertelemisinä |
translatiivi | hykertelemiseksi | hykertelemisiksi |
abessiivi | hykertelemisettä | hykertelemisittä |
instruktiivi | – | hykertelemisin |
komitatiivi | – | hykertelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hykertelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hykertelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi hykerrellä + johdin -minen