hyljintä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhyljint̪æ/
- tavutus: hyl‧jin‧tä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyljintä | hyljinnät |
genetiivi | hyljinnän | hyljintöjen (hyljintäin) |
partitiivi | hyljintää | hyljintöjä |
akkusatiivi | hyljintä; hyljinnän |
hyljinnät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyljinnässä | hyljinnöissä |
elatiivi | hyljinnästä | hyljinnöistä |
illatiivi | hyljintään | hyljintöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyljinnällä | hyljinnöillä |
ablatiivi | hyljinnältä | hyljinnöiltä |
allatiivi | hyljinnälle | hyljinnöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyljintänä | hyljintöinä |
translatiivi | hyljinnäksi | hyljinnöiksi |
abessiivi | hyljinnättä | hyljinnöittä |
instruktiivi | – | hyljinnöin |
komitatiivi | – | hyljintöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hyljinnä- | |
vahva vartalo | hyljintä- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. hylkiminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- hyljintä Kielitoimiston sanakirjassa