hylkääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahylkääminen (38)
- teonnimi verbistä hylätä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hylkääminen | hylkäämiset |
| genetiivi | hylkäämisen | hylkäämisten hylkäämisien |
| partitiivi | hylkäämistä | hylkäämisiä |
| akkusatiivi | hylkääminen; hylkäämisen |
hylkäämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hylkäämisessä | hylkäämisissä |
| elatiivi | hylkäämisestä | hylkäämisistä |
| illatiivi | hylkäämiseen | hylkäämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hylkäämisellä | hylkäämisillä |
| ablatiivi | hylkäämiseltä | hylkäämisiltä |
| allatiivi | hylkäämiselle | hylkäämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hylkäämisenä (hylkäämisnä) |
hylkäämisinä |
| translatiivi | hylkäämiseksi | hylkäämisiksi |
| abessiivi | hylkäämisettä | hylkäämisittä |
| instruktiivi | – | hylkäämisin |
| komitatiivi | – | hylkäämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hylkäämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hylkäämis- | |