hylkiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahylkiminen (38)
- teonnimi verbistä hylkiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hylkiminen | hylkimiset |
genetiivi | hylkimisen | hylkimisten hylkimisien |
partitiivi | hylkimistä | hylkimisiä |
akkusatiivi | hylkiminen; hylkimisen |
hylkimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hylkimisessä | hylkimisissä |
elatiivi | hylkimisestä | hylkimisistä |
illatiivi | hylkimiseen | hylkimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hylkimisellä | hylkimisillä |
ablatiivi | hylkimiseltä | hylkimisiltä |
allatiivi | hylkimiselle | hylkimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hylkimisenä (hylkimisnä) |
hylkimisinä |
translatiivi | hylkimiseksi | hylkimisiksi |
abessiivi | hylkimisettä | hylkimisittä |
instruktiivi | – | hylkimisin |
komitatiivi | – | hylkimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hylkimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hylkimis- |