hyllyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyllyminen (38)
- teonnimi verbistä hyllyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyllyminen | hyllymiset |
genetiivi | hyllymisen | hyllymisten hyllymisien |
partitiivi | hyllymistä | hyllymisiä |
akkusatiivi | hyllyminen; hyllymisen |
hyllymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyllymisessä | hyllymisissä |
elatiivi | hyllymisestä | hyllymisistä |
illatiivi | hyllymiseen | hyllymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyllymisellä | hyllymisillä |
ablatiivi | hyllymiseltä | hyllymisiltä |
allatiivi | hyllymiselle | hyllymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyllymisenä (hyllymisnä) |
hyllymisinä |
translatiivi | hyllymiseksi | hyllymisiksi |
abessiivi | hyllymisettä | hyllymisittä |
instruktiivi | – | hyllymisin |
komitatiivi | – | hyllymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |