hymähteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahymähteleminen (38)
- teonnimi verbistä hymähdellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hymähteleminen | hymähtelemiset |
genetiivi | hymähtelemisen | hymähtelemisten hymähtelemisien |
partitiivi | hymähtelemistä | hymähtelemisiä |
akkusatiivi | hymähteleminen; hymähtelemisen |
hymähtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hymähtelemisessä | hymähtelemisissä |
elatiivi | hymähtelemisestä | hymähtelemisistä |
illatiivi | hymähtelemiseen | hymähtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hymähtelemisellä | hymähtelemisillä |
ablatiivi | hymähtelemiseltä | hymähtelemisiltä |
allatiivi | hymähtelemiselle | hymähtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hymähtelemisenä (hymähtelemisnä) |
hymähtelemisinä |
translatiivi | hymähtelemiseksi | hymähtelemisiksi |
abessiivi | hymähtelemisettä | hymähtelemisittä |
instruktiivi | – | hymähtelemisin |
komitatiivi | – | hymähtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hymähtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hymähtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi hymähdellä + johdin -minen