hymiö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahymiö (3)
- kirjainmerkeistä koostuva ihmisnaamaa tai vastaavaa esittävä merkintä. Esim. :-), ^.^ tai ☺
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhy.mi.ø/
- tavutus: hy‧mi‧ö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hymiö | hymiöt |
genetiivi | hymiön | hymiöiden hymiöitten |
partitiivi | hymiötä | hymiöitä |
akkusatiivi | hymiö; hymiön |
hymiöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hymiössä | hymiöissä |
elatiivi | hymiöstä | hymiöistä |
illatiivi | hymiöön | hymiöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hymiöllä | hymiöillä |
ablatiivi | hymiöltä | hymiöiltä |
allatiivi | hymiölle | hymiöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hymiönä | hymiöinä |
translatiivi | hymiöksi | hymiöiksi |
abessiivi | hymiöttä | hymiöittä |
instruktiivi | – | hymiöin |
komitatiivi | – | hymiöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hymiö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hymiö Kielitoimiston sanakirjassa