hymy
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kasvoilla, erityisesti huulilla ja suupielissä, myös silmissä ja silmien seudulla näkyvä iloista suhtautumista, joskus myös ironiaa tai halveksuntaa, viestivä ilme
- Hän hymyili niin, että hänen kasvonsa loistivat kuin Naantalin aurinko.
- Naapuri ei voinut muuta kuin hymyillä kateellisena ja happamana.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhymy/
- tavutus: hy‧my
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hymy | hymyt |
genetiivi | hymyn | hymyjen |
partitiivi | hymyä | hymyjä |
akkusatiivi | hymy; hymyn |
hymyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hymyssä | hymyissä |
elatiivi | hymystä | hymyistä |
illatiivi | hymyyn | hymyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hymyllä | hymyillä |
ablatiivi | hymyltä | hymyiltä |
allatiivi | hymylle | hymyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hymynä | hymyinä |
translatiivi | hymyksi | hymyiksi |
abessiivi | hymyttä | hymyittä |
instruktiivi | – | hymyin |
komitatiivi | – | hymyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hymy- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaay-johtimella muodostettu teonnimi verbistä hymistä[2]
Käännökset
muokkaa1. kasvoilla, erityisesti huulilla ja suupielissä, myös silmissä ja silmien seudulla näkyvä iloista suhtautumista tai halveksuntaa viestivä ilme
Liittyvät sanat
muokkaahymyily, katkera hymy, virne, virnistys
Johdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaadollarihymy, hymykuoppa, hymylihas, hymynhäive, hymynhäivä, hymynkare, hymykuoppa, hymynväre, hymypoika, hymytyttö, ivahymy, kestohymy
Idiomit
muokkaa- hymy hyytyy
Aiheesta muualla
muokkaa- hymy Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 684 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 228 Monitavuiset U-teonnimet ja sanan suhde kantaverbiin