Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hypoplasia (12)

  1. (lääketiede) kehityshäiriö, jossa kudosta puuttuu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hypoplasia hypoplasiat
genetiivi hypoplasian hypoplasioiden
hypoplasioitten
(hypoplasiain)
partitiivi hypoplasiaa hypoplasioita
akkusatiivi hypoplasia;
hypoplasian
hypoplasiat
sisäpaikallissijat
inessiivi hypoplasiassa hypoplasioissa
elatiivi hypoplasiasta hypoplasioista
illatiivi hypoplasiaan hypoplasioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hypoplasialla hypoplasioilla
ablatiivi hypoplasialta hypoplasioilta
allatiivi hypoplasialle hypoplasioille
muut sijamuodot
essiivi hypoplasiana hypoplasioina
translatiivi hypoplasiaksi hypoplasioiksi
abessiivi hypoplasiatta hypoplasioitta
instruktiivi hypoplasioin
komitatiivi hypoplasioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hypoplasia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

kansainvälinen oppitekoinen tiedesana, vrt. hypo- + plasia

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa