Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hypotaksi (5)[1]

  1. (kielitiede) alistussuhde, alisteisuus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhypoˌt̪ɑksi/
  • tavutus: hy‧po‧tak‧si

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hypotaksi hypotaksit
genetiivi hypotaksin hypotaksien
(hypotaksein)
partitiivi hypotaksia hypotakseja
akkusatiivi hypotaksi;
hypotaksin
hypotaksit
sisäpaikallissijat
inessiivi hypotaksissa hypotakseissa
elatiivi hypotaksista hypotakseista
illatiivi hypotaksiin hypotakseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hypotaksilla hypotakseilla
ablatiivi hypotaksilta hypotakseilta
allatiivi hypotaksille hypotakseille
muut sijamuodot
essiivi hypotaksina hypotakseina
translatiivi hypotaksiksi hypotakseiksi
abessiivi hypotaksitta hypotakseitta
instruktiivi hypotaksein
komitatiivi hypotakseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hypotaksi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5