hyppiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyppiminen (38)
- teonnimi verbistä hyppiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyppiminen | hyppimiset |
genetiivi | hyppimisen | hyppimisten hyppimisien |
partitiivi | hyppimistä | hyppimisiä |
akkusatiivi | hyppiminen; hyppimisen |
hyppimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyppimisessä | hyppimisissä |
elatiivi | hyppimisestä | hyppimisistä |
illatiivi | hyppimiseen | hyppimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyppimisellä | hyppimisillä |
ablatiivi | hyppimiseltä | hyppimisiltä |
allatiivi | hyppimiselle | hyppimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyppimisenä (hyppimisnä) |
hyppimisinä |
translatiivi | hyppimiseksi | hyppimisiksi |
abessiivi | hyppimisettä | hyppimisittä |
instruktiivi | – | hyppimisin |
komitatiivi | – | hyppimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hyppimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hyppimis- |