hyrähtäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyrähtäminen (38)
- teonnimi verbistä hyrähtää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyrähtäminen | hyrähtämiset |
genetiivi | hyrähtämisen | hyrähtämisten hyrähtämisien |
partitiivi | hyrähtämistä | hyrähtämisiä |
akkusatiivi | hyrähtäminen; hyrähtämisen |
hyrähtämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyrähtämisessä | hyrähtämisissä |
elatiivi | hyrähtämisestä | hyrähtämisistä |
illatiivi | hyrähtämiseen | hyrähtämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyrähtämisellä | hyrähtämisillä |
ablatiivi | hyrähtämiseltä | hyrähtämisiltä |
allatiivi | hyrähtämiselle | hyrähtämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyrähtämisenä (hyrähtämisnä) |
hyrähtämisinä |
translatiivi | hyrähtämiseksi | hyrähtämisiksi |
abessiivi | hyrähtämisettä | hyrähtämisittä |
instruktiivi | – | hyrähtämisin |
komitatiivi | – | hyrähtämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hyrähtämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hyrähtämis- |