hyräily
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyräily (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhyræi̯ly/
- tavutus: hy‧räi‧ly
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyräily | hyräilyt |
| genetiivi | hyräilyn | hyräilyjen hyräilyiden hyräilyitten |
| partitiivi | hyräilyä | hyräilyitä hyräilyjä |
| akkusatiivi | hyräily; hyräilyn |
hyräilyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyräilyssä | hyräilyissä |
| elatiivi | hyräilystä | hyräilyistä |
| illatiivi | hyräilyyn | hyräilyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyräilyllä | hyräilyillä |
| ablatiivi | hyräilyltä | hyräilyiltä |
| allatiivi | hyräilylle | hyräilyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyräilynä | hyräilyinä |
| translatiivi | hyräilyksi | hyräilyiksi |
| abessiivi | hyräilyttä | hyräilyittä |
| instruktiivi | – | hyräilyin |
| komitatiivi | – | hyräilyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyräily- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. hyräileminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- hyräily Kielitoimiston sanakirjassa