hytkähteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahytkähteleminen (38)
- teonnimi verbistä hytkähdellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hytkähteleminen | hytkähtelemiset |
genetiivi | hytkähtelemisen | hytkähtelemisten hytkähtelemisien |
partitiivi | hytkähtelemistä | hytkähtelemisiä |
akkusatiivi | hytkähteleminen; hytkähtelemisen |
hytkähtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hytkähtelemisessä | hytkähtelemisissä |
elatiivi | hytkähtelemisestä | hytkähtelemisistä |
illatiivi | hytkähtelemiseen | hytkähtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hytkähtelemisellä | hytkähtelemisillä |
ablatiivi | hytkähtelemiseltä | hytkähtelemisiltä |
allatiivi | hytkähtelemiselle | hytkähtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hytkähtelemisenä (hytkähtelemisnä) |
hytkähtelemisinä |
translatiivi | hytkähtelemiseksi | hytkähtelemisiksi |
abessiivi | hytkähtelemisettä | hytkähtelemisittä |
instruktiivi | – | hytkähtelemisin |
komitatiivi | – | hytkähtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hytkähtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hytkähtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi hytkähdellä + johdin -minen