Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hyvänsuopuus (40)

  1. se, että on hyvänsuopa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhyʋænˌsuo̯puːs/
  • tavutus: hy‧vän‧suo‧puus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hyvänsuopuus hyvänsuopuudet
genetiivi hyvänsuopuuden hyvänsuopuuksien
partitiivi hyvänsuopuutta hyvänsuopuuksia
akkusatiivi hyvänsuopuus;
hyvänsuopuuden
hyvänsuopuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hyvänsuopuudessa hyvänsuopuuksissa
elatiivi hyvänsuopuudesta hyvänsuopuuksista
illatiivi hyvänsuopuuteen hyvänsuopuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hyvänsuopuudella hyvänsuopuuksilla
ablatiivi hyvänsuopuudelta hyvänsuopuuksilta
allatiivi hyvänsuopuudelle hyvänsuopuuksille
muut sijamuodot
essiivi hyvänsuopuutena hyvänsuopuuksina
translatiivi hyvänsuopuudeksi hyvänsuopuuksiksi
abessiivi hyvänsuopuudetta hyvänsuopuuksitta
instruktiivi hyvänsuopuuksin
komitatiivi hyvänsuopuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hyvänsuopuude-
vahva vartalo hyvänsuopuute-
konsonantti-
vartalo
hyvänsuopuut-

Etymologia muokkaa

sanan hyvänsuopa vartalosta hyvänsuop- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa