hyvittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyvittäminen (38)
- teonnimi verbistä hyvittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyvittäminen | hyvittämiset |
genetiivi | hyvittämisen | hyvittämisten hyvittämisien |
partitiivi | hyvittämistä | hyvittämisiä |
akkusatiivi | hyvittäminen; hyvittämisen |
hyvittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyvittämisessä | hyvittämisissä |
elatiivi | hyvittämisestä | hyvittämisistä |
illatiivi | hyvittämiseen | hyvittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyvittämisellä | hyvittämisillä |
ablatiivi | hyvittämiseltä | hyvittämisiltä |
allatiivi | hyvittämiselle | hyvittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyvittämisenä (hyvittämisnä) |
hyvittämisinä |
translatiivi | hyvittämiseksi | hyvittämisiksi |
abessiivi | hyvittämisettä | hyvittämisittä |
instruktiivi | – | hyvittämisin |
komitatiivi | – | hyvittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hyvittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hyvittämis- |