hyvitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyvitteleminen (38)
- teonnimi verbistä hyvitellä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hyvitteleminen | hyvittelemiset |
| genetiivi | hyvittelemisen | hyvittelemisten hyvittelemisien |
| partitiivi | hyvittelemistä | hyvittelemisiä |
| akkusatiivi | hyvitteleminen; hyvittelemisen |
hyvittelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hyvittelemisessä | hyvittelemisissä |
| elatiivi | hyvittelemisestä | hyvittelemisistä |
| illatiivi | hyvittelemiseen | hyvittelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hyvittelemisellä | hyvittelemisillä |
| ablatiivi | hyvittelemiseltä | hyvittelemisiltä |
| allatiivi | hyvittelemiselle | hyvittelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hyvittelemisenä (hyvittelemisnä) |
hyvittelemisinä |
| translatiivi | hyvittelemiseksi | hyvittelemisiksi |
| abessiivi | hyvittelemisettä | hyvittelemisittä |
| instruktiivi | – | hyvittelemisin |
| komitatiivi | – | hyvittelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hyvittelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hyvittelemis- | |