ideaalisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaideaalisuus (40)
- se, että on ideaalinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈideˌɑːlisuːs/
- tavutus: i‧de‧aa‧li‧suus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ideaalisuus | ideaalisuudet |
genetiivi | ideaalisuuden | ideaalisuuksien |
partitiivi | ideaalisuutta | ideaalisuuksia |
akkusatiivi | ideaalisuus; ideaalisuuden |
ideaalisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ideaalisuudessa | ideaalisuuksissa |
elatiivi | ideaalisuudesta | ideaalisuuksista |
illatiivi | ideaalisuuteen | ideaalisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ideaalisuudella | ideaalisuuksilla |
ablatiivi | ideaalisuudelta | ideaalisuuksilta |
allatiivi | ideaalisuudelle | ideaalisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ideaalisuutena | ideaalisuuksina |
translatiivi | ideaalisuudeksi | ideaalisuuksiksi |
abessiivi | ideaalisuudetta | ideaalisuuksitta |
instruktiivi | – | ideaalisuuksin |
komitatiivi | – | ideaalisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ideaalisuude- | |
vahva vartalo | ideaalisuute- | |
konsonantti- vartalo |
ideaalisuut- |
Etymologia
muokkaasanan ideaalinen vartalosta ideaalis- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on ideaalinen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- ideaalisuus Kielitoimiston sanakirjassa