Wikipedia
Katso artikkeli Idealismi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

idealismi (5)[1]

  1. (filosofia) käsitys että todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen, että se on olemassa vain mielessä
  2. maailmankatsomus, joka uskoo ihanteellisuuteen, täydellisiin muotoihin tai ihmisten perimmäiseen hyvyyteen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi idealismi idealismit
genetiivi idealismin idealismien
(idealismein)
partitiivi idealismia idealismeja
akkusatiivi idealismi;
idealismin
idealismit
sisäpaikallissijat
inessiivi idealismissa idealismeissa
elatiivi idealismista idealismeista
illatiivi idealismiin idealismeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi idealismilla idealismeilla
ablatiivi idealismilta idealismeilta
allatiivi idealismille idealismeille
muut sijamuodot
essiivi idealismina idealismeina
translatiivi idealismiksi idealismeiksi
abessiivi idealismitta idealismeitta
instruktiivi idealismein
komitatiivi idealismeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo idealismi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5