Wikipedia
Katso artikkeli Ien Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Ien

Substantiivi muokkaa

ien (32-D)

  1. (anatomia) hampaan juurta peittävä pehmytkudos

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈien/ tai /ˈie̯n/
  • tavutus: i‧en / ien

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ien ikenet
genetiivi ikenen ienten
ikenien
partitiivi ientä ikeniä
akkusatiivi ien;
ikenen
ikenet
sisäpaikallissijat
inessiivi ikenessä ikenissä
elatiivi ikenestä ikenistä
illatiivi ikeneen ikeniin
ulkopaikallissijat
adessiivi ikenellä ikenillä
ablatiivi ikeneltä ikeniltä
allatiivi ikenelle ikenille
muut sijamuodot
essiivi ikenenä
(iennä)
ikeninä
translatiivi ikeneksi ikeniksi
abessiivi ikenettä ikenittä
instruktiivi ikenin
komitatiivi ikenine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ikene-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ien-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ientasku, ientulehdus

Aiheesta muualla muokkaa

  • ien Kielitoimiston sanakirjassa
  • ien Tieteen termipankissa