ihaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaihaileminen (38)
- teonnimi verbistä ihailla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ihaileminen | ihailemiset |
genetiivi | ihailemisen | ihailemisten ihailemisien |
partitiivi | ihailemista | ihailemisia |
akkusatiivi | ihaileminen; ihailemisen |
ihailemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ihailemisessa | ihailemisissa |
elatiivi | ihailemisesta | ihailemisista |
illatiivi | ihailemiseen | ihailemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ihailemisella | ihailemisilla |
ablatiivi | ihailemiselta | ihailemisilta |
allatiivi | ihailemiselle | ihailemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ihailemisena (ihailemisna) |
ihailemisina |
translatiivi | ihailemiseksi | ihailemisiksi |
abessiivi | ihailemisetta | ihailemisitta |
instruktiivi | – | ihailemisin |
komitatiivi | – | ihailemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ihailemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ihailemis- |